Kaustisella toimivan Kansanmusiikki-instituutin johtajan Matti Hakamäen mukaan kuudessa vuodessa järjestöjen julkisesta rahoituksesta on leikattu 52 prosenttia. Hälyttävät leikkaukset ovat asettaneet koko järjestökentän rahoituksen kriittiselle tasolle. Hakamäki korostaa, että nämä leikkaukset ovat johtaneet useiden tärkeiden toimintojen mahdottomuuteen, kuten julkaisujen tekemiseen ja kiertueiden järjestämiseen.
Julkisen tuen väheneminen on jo aiheuttanut näkyviä vaikutuksia alalla, mutta tulevaisuudessa se saattaa olla vielä merkittävämpi. Kansanmusiikin ja kansantanssin edistämiskeskus (KEK) on käynnistänyt selvityksen, jonka tarkoituksena on tuoda valoa alan tilanteeseen ja mahdollisiin tulevaisuuden näkymiin. KEK:n toiminnanjohtaja Hanna Poikela korostaa selvityksen merkitystä järjestökentän toimintamahdollisuuksien parantamiseksi.
Selvitystyössä on tarkoitus arvioida nykyisen järjestörakenteen kestävyyttä ja mahdollisuuksia sen kehittämiseen. Poikela ja Hakamäki ovat yhtä mieltä siitä, että järjestöjen viestintä on ollut puutteellista, eikä kansanmusiikin ja -tanssin merkitys suomalaiselle kulttuurille ole vielä saavuttanut laajaa yleisöä.
Vaikka rahapulan vaikutukset eivät vielä näy Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, taustatekemisen ja resurssien väheneminen saattaa tulevaisuudessa vaikuttaa tapahtumien laatuun ja määrään. Poikela korostaa tarvetta muuttaa kansanmusiikin ja -tanssin näkyvyyttä ja tavoittavuutta, jotta alan merkitys ymmärrettäisiin paremmin.
Kansanmusiikin ja -tanssin alan haasteet eivät ole vain taloudellisia vaan myös viestinnällisiä. Asiantuntijat korostavat tarvetta tehdä laajempaa yhteistyötä ja tuoda esiin alan kulttuurista rikkautta ja perinnettä. Järjestöjen tulevaisuus riippuu osittain siitä, miten ne kykenevät vastaamaan näihin haasteisiin ja muuttuviin toimintaympäristön vaatimuksiin.
Kansanmusiikin ja kansantanssin säilyttäminen ja kehittäminen edellyttävät paitsi taloudellista tukea myös vahvaa strategista suunnittelua ja yhteistyötä eri sidosryhmien välillä. Näiden toimenpiteiden avulla ala voi säilyttää arvokkaan paikkansa suomalaisessa kulttuuriperinnössä ja taata tuleville sukupolville mahdollisuuden nauttia ja oppia kansanmusiikista ja -tanssista.
